YAMK-opinnäyte: Resilientin kestävyyden viitekehyksen avulla puhtia kestävyysmurroksen johtamiseen
Kestävän kasvun johtamisen YAMK-koulutusohjelman opinnäytetyöntekijä Sanna Päivärinta syventyi tutkimuksessaan kestävän kehityksen toimeenpanoon ja sen johtamiseen julkisessa paikallishallinnossa.
Kunnilla on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitämisessä ja arjen eri toiminnoissa. Peruspalvelujen tuottajina kunnat mielletään helposti muuttumattomiksi, vaikka todellisuudessa niiden toimintaa muovaa alati muuttuva toimintaympäristö. Muutos kytkeytyy kuntien resilienssiin ja sen taustalla piilevään tarpeeseen turvata kunnan asukkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi myös tulevaisuudessa.
Laurean Kestävän kasvun johtamisen YAMK-koulutusohjelman opiskelijan Sanna Päivärinnan opinnäytetyön tavoitteena oli selventää paitsi kestävän kehityksen toimeenpanoa hallinnon eri tasoilla myös niitä vaatimuksia, joita kestävyysmurros asettaa johtamiselle. Tarkoituksena oli hyödyntää tietoa Porvoon kaupungin kestävän kehityksen johtamisen ja siihen liittyvän strategiatyön kehittämisessä. Tuloksena syntyi viitekehys kuntasektorin resilientin kestävyyden johtamiselle sekä strategian nelikenttä Porvoon kaupungin kestävän kehityksen johtamisen tueksi.
Resilientti kestävyys säädösvalmistelun rinnalle
Kestävää kehitystä toimeenpannaan eri hallinnon tasoilla, joista Euroopan unionin ja Suomen valtion työtä ohjaa erityisesti säädösvalmistelu. Valtiolla on säädösvalmistelun lisäksi käytössään useita muitakin eri ohjausmekanismeja, joiden vaikutukset heijastuvat viime kädessä kuntasektorille. Kuntasektorilla kestävän kehityksen toimeenpano perustuukin lakisääteisten velvollisuuksien täyttämiseen, mutta myös kunnan asettamaan kunnianhimon tasoon, verkostoitumiseen ja poikkihallinnolliseen työhön.
Ohjausmekanismeista, verkostoitumisesta ja kunnianhimosta huolimatta kestävän kehityksen toteutuminen laahaa perässä. Kuntasektorilla tulisikin kiinnittää huomiota resilientin kestävyyden rakentamiseen ja panostaa toimintatapaan, joka mahdollistaa kestävän kehityksen edistämisen sopeutumiskyvykkyyteen tukeutuen. Resilientissä kestävyydessä korostuvat organisaation rakenne ja kulttuuri, johtamisen tavat, työntekijät kestävän sekä kestävän kehityksen arvoihin kytkeytyvä toiminta.
Porvoon kaupunki matkalla kohti kestävää tulevaisuutta
Porvoon kaupunki tulkitsee kestävää kehitystä jatkuvana muutosprosessina kohti tasapainotilaa, jossa ihmiskunta pystyy kukoistamaan yhden maapallon rajoissa yhdessä luonnon kanssa. Porvoo suoriutuu kestävän kehityksen toimeenpanossa hyvin kansalliseen keskiarvoon verrattuna, muttahaasteita aiheuttavat ekologinen kestävyys sekä taloudellisen kestävyyden saama painoarvo. Taloudellisella kestävyydellä on kuitenkin merkityksensä tilanteessa, jossa kuntien talous sakkaa hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen.
Talous osaltaan korostaa olennaisten kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistamista paikallistasolla. Porvoon kaupungille tehty olennaisuusarvio alleviivaa terveyden ja hyvinvoinnin (SDG 3) merkitystä kestävän kehityksen edistämisessä. Kolmen kärkeen nousevat lisäksi kestävä teollisuus, innovaatioita ja infrastruktuureja (SDG 9) sekä ilmastotekoja (SDG 13). Nämä tavoitteet tukevat niin Porvoon kestävän kehityksen nykytilasta muodostettua kuvaa kuin kaupungin strategisia tavoitteita ja toimintaa.
Kestävyysmurrosta pitää myös johtaa, jotta kestävässä kehityksessä otetaan edistysaskeleita. Porvoon kaupungin kehittämiskohteiksi tunnistettiin hallinnon valmistelun systemaattisuus sekä kestävän kehityksen ulottuvuuksien samanarvoistaminen. Kiinnittämällä erityistä huomiota myös oman ymmärryksensä kasvattamiseen, strategian johdonmukaisuuteen, intressien yhteensovittamiseen sekä sidosryhmien huomioimiseen voi kaupunki varmistaa oman toimintakykynsä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Menetelmälliset ratkaisut
Opinnäytetyössä korostuvat sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimusote. Kaupungin johtavien viranhaltijoiden haastattelut auttoivat ymmärtämään kaupungin toiminnan merkitystä ja tulkitsemaan koko kaupungin ja sen liikelaitosten henkilöstölle kohdennettua verkkokyselyä. Työssä on hyödynnetty myös Sitowisen MayorsIndicators -työkalua, joka mahdollistaa kestävän kehityksen tavoitteiden seurannan lukuisten eri indikaattoreiden avulla ja myös oman kunnan tietojen vertailun muiden kuntien kanssa.
Sanna Päivärinnan opinnäytetyö kuuluu käyttörajattuun kokoelmaan ja siihen voi tutustua Theseus-palvelussa Laurean sisäisestä verkosta käsin.
Lisätietoja:
Sanna Päivärinta, opinnäytetyön tekijä
Kestävän kasvun johtaminen (YAMK), Laurea-ammattikorkeakoulu sannamari.paivarinta@gmail.com