YAMK-opinnäyte: Pakolaisavun yhteiskuntaorientaatiomallia voi hyödyntää yhteiskuntaorien-taation järjestämisessä
Heidi Nikula tutki opinnäytetyössään omakielistä yhteiskuntaorientaatiota.
Omakielinen yhteiskuntaorientaatio on Suomessa uusi ja kehittymässä oleva maahanmuuttajien kotoutumispalvelu. Yhteiskuntaorientaatio ei ole osa lakisääteisiä kotoutumispalveluita, mutta sen kehittäminen on kansallisesti ajankohtainen aihe. Yhteiskuntaorientaatiolle ei ole Suomessa yhtenäistä mallia, ja yhteiskuntaorientaatioita on järjestetty Suomessa toistaiseksi melko vähän ja erilaisin toteutuksin. Heidi Nikulan palvelumuotoilun YAMK-opinnäytetyössä keskityttiin Pakolaisavun tarjoaman yhteiskuntaorientaatiomallin kehittämiseen. Pakolaisavun yhteiskuntaorientaatiomalli on vapaasti hyödynnettävissä oleva malli, jota voi käyttää yhteiskuntaorientaation järjestämisen tukena. Nikulan opinnäytetyössä Pakolaisavun yhteiskuntaorientaatiomallia tarkasteltiin yhteiskuntaorientaation järjestäjätahoille suunnattuna palveluna. Yhteiskuntaorientaation järjestäjätahoja voivat olla esimerkiksi kuntien kotoutumispalvelut tai maahanmuuttajille koulutusta tarjoavat oppilaitokset. Opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää arvon muodostumista Pakolaisavun yhteiskuntaorientaatiomallissa sen käyttäjille sekä sitä, miten yhteiskuntaorientaation järjestäminen tuottaa arvoa sen järjestäjätahoille. Opinnäytetyön tulosten perusteella yhteiskuntaorientaatio nähtiin hyvänä ja konkreettisena työkaluna edistää niin kiintiöpakolaisten kuin muiden maahanmuuttajien kotoutumista. Pakolaisavun yhteiskuntaorientaatiomallissa järjestäjätahot arvostivat erityisesti koulutukselle luotua kattavaa ja strukturoitua mallia sekä kokonaisuutta, jota voi hyödyntää, sopeuttaa ja kehittää omiin tarpeisiin.
Yhteiskuntaorientaation avulla voidaan edistää maahanmuuttajien varhaista ja hyvää kotoutumista
Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahdeksaa yhteiskuntaorientaation järjestäjätahoa, joista viisi oli järjestänyt yhteiskuntaorientaation Pakolaisavun mallia hyödyntäen ja kolme edusti potentiaalista järjestäjätahoa. Kaikki viisi yhteiskuntaorientaation järjestänyttä tahoa edustivat kuntien kotoutumispalveluita. Yhteiskuntaorientaation järjestäminen vastasi selvään kuntien kokemaan tarpeeseen. Yhteiskuntaorientaatio nähtiin hyvänä keinona edistää sekä kiintiöpako-laisten varhaista ja nopeampaa kotoutumista että myös muiden maahanmuuttaja-asiakkaiden hyvää kotoutumista. Pakolaisavun mallissa järjestäjätahot arvostivat koulutukselle luotua rakennetta ja kattavaa sisältöä sekä pätevien omakielisten kouluttajien kouluttamista. Yhteiskuntaorientaation järjestämiskokemuksen näkökulmasta Pakolaisavun yhteiskuntaorientaatiomallin suurimpia haasteita ovat koulutetun omakielisen kouluttajan löytyminen mallin mukaisesti yhteiskuntaorientaation vetäjäksi ja yleisesti ottaen järjestämisprosessin sujuvoittaminen. Lisäksi yhteiskuntaorientaation järjestämiseen ja käytännön järjestelyihin liittyy monia Pakolaisavusta riippumattomia haasteita. Yhteiskuntaorientaation järjestäminen tuottaa kunnille ja muille järjestäjätahoille arvoa osallistujien saamien monipuolisten hyötyjen ansiosta. Yhteiskuntaorientaatioon osallistumisen katsottiin nopeuttavan ihmisten kotoutumista, edistävän heidän hyvinvointiaan ja edistävän heidän pääsemistään osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Ehdotukset Pakolaisavun yhteiskuntaorientaatiomallin kehittämiseksi ja jatkotutkimuksen tarve
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Suomen Pakolaisapu ry. Työn konkreettiset lopputuotokset ovat Johdanto yhteiskun-taorientaation vetämiseen -verkkokurssikonsepti ja kolme kehittämisehdotusta yhteiskuntaorientaation järjestäjäta-hoille suunnatun palvelun kehittämiseksi. Kehitetty verkkokurssikonsepti vastaa haasteeseen, jossa yhteiskuntaorientaation järjestäjätaho ei ole löytänyt suunniteltuun yhteiskuntaorientaatioon Pakolaisavun kouluttamaa yhteiskuntaorientaation kouluttajaa koulutuksen vetäjäksi. Kouluttajan tehtävään on sen jälkeen löytynyt paikallinen, hyvät valmiudet omaava, soveltuva henkilö, joka kuitenkin tarvitsisi perehdytystä juuri yhteiskuntaorientaation vetämiseen. Järjestäjätahon löytämä, kouluttajana toimimaan tuleva henkilö voisi verkkokurssin ansioista perehtyä yhteiskuntaorientaatioon ja sen vetämiseen itsenäisesti, ja saada verkkokurssin puitteissa Pakolaisavusta myös ohjeuksellista tukea kouluttajan työhön liittyvissä kysymyksissä. Verkkokurssin lisäksi opinnäytetyössä tuotettiin kolme kehittämisehdotusta, jotka osaltaan helpottavat yhteiskuntaorientaation järjestämisprosessissa tai järjestämispäätöksen tekemistä. Kehittämisehdotukset liittyivät siihen, kuinka Pakolaisavussa voitaisiin nykyistä paremmin tarjota kattavammin ja selkeämmin tietoa yhteiskuntaorientaation järjestämisprosessista ja muiden (kuntien) järjestämiskokemuksista sekä vahvistaa ja selkeyttää nykyistä yhteiskuntaorientaatioon liittyvää konsultaatiopalvelua, jotta se palvelisi paremmin eri järjestäjätahojen tarpeita. Yhteiskuntaorientaation järjestämisen tulisi olla kunnille ja muille järjestäjätahoille mahdollisimman selkeää ja olennaisten järjestämiseen liittyvien tietojen tulisi löytyä helposti Pakolaisavun ylläpitämältä yhteiskuntaorientaatio.fi -verkkosivustolta.
Opinnäytetyö toi esiin, että koulutetun omakielisen kouluttajan järjestyminen on Pakolaisavun mallissa avainongelma yhteiskuntaorientaatiota järjestettäessä. Lisäksi opinnäytetyö vahvisti entisestään kouluttajan roolin merkitystä yhteiskuntaorientaation toteuttamisen kokonaisuudessa. Jatkotutkimuksen näkökulmasta nämä ovat opinnäytetyön mukaan aiheita, joista tulisi saada lisää tietoa. Opinnäytetyössä painotetaan yhteiskuntaorientaation olevan kehittämisen kohteena moniulotteinen. Opinnäytetyön tulokset liittyvät juuri Pakolaisavun yhteiskuntaorientaatiomalliin, mutta ne tuovat osaltaan uutta tietoa yhteiskuntaorientaation järjestämiseen ja ratkottaviin haasteisiin liittyen.
Nikulan palvelumuotoilun alaan kuuluva opinnäytetyö toteutettiin 08/2021–03/2022 välisenä aikana Laurea-ammattikorkeakoulun alaisuudessa.
Lisätietoja:
Heidi Nikula
Palvelumuotoilu YAMK, Laurea-ammattikorkeakoulu
puh. +358 50 570 6998