YAMK-opinnäyte: Nuorten yrittäjien jäsenyyskokemuksen kehittäminen palvelumuotoilun avulla

Kirsi Kaunissaari hyödynsi kehittämistyössään osallistavia ja ihmiskeskeisiä suunnittelumenetelmiä.

Uutinen17.9.2019

Nuorten kiinnostus perinteisen järjestötyön tarjoamiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähentynyt ja perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle on noussut uudenlaisia osallistumisen tapoja. Sosiaalinen media on luonut uudenlaista osallistumisen kulttuuria, jolle on tyypillistä verkostomaisuus ja projektimaisuus. Osallistumisen tapojen halutaan olevan helppoja ja mielekkäitä. Miten perinteiset järjestöt pystyvät vastaamaan tähän osallistumisen tapojen ja kulttuurin muutokseen? Palvelumuotoilua hyödyntämällä järjestöjen kehittämistyötä voidaan tehdä osallistavilla ja ihmiskeskeisillä suunnittelumenetelmillä.

Tässä kehittämistyössä nuorten yrittäjien jäsenyyskokemusta kehitettiin palvelumuotoilun menetelmillä. Palvelumuotoilun menetelmät ovat ihmiskeskeisiä, osallistavia ja muotoiluajattelua hyödyntäviä. Palvelumuotoilun soveltaminen on siksi luontevaa myös järjestöorganisaatiossa, jonka toiminnan kehys muodostuu yhteisöllisyydestä ja yhteiseksi koettujen arvojen ja aatteiden edistämisestä.

Kehittämistyö toteutettiin Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Järjestön strategiassa nuoret yrittäjät on nostettu keskiöön ja heidän osuuttaan jäsenmäärästä halutaan kasvattaa. Kehittämistyön lähtökohtana oli syvällinen ymmärrys nuorten yrittäjien kokemusmaailmasta, jota kartoitettiin haastatteluilla sekä yhteiskehittämisen menetelmillä. Palvelumuotoilun avulla pyrittiin tunnistamaan uudenlaisia arvonluontimahdollisuuksia, jotka perustuvat nuorten yrittäjien tarpeisiin ja toiveisiin.

Palvelumuotoilun hyödyntäminen jäsenkokemuksen kehittämisessä

Kehittämistyön palvelumuotoiluprosessi noudatti Tuplatimanttimallia, jossa prosessin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on varmistua siitä, että ratkaistaan oikeaa ongelmaa syventämällä ymmärrystä jäsenten tarpeista.

Asiakasymmärrysvaiheen tulosten perusteella nuorille yrittäjille jäsenyydessä arvokas asia oli verkostoituminen, jonka avulla pyrittiin ensisijaisesti löytämään uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, jakamaan osaamista sekä luomaan tukiverkostoa muista yrittäjistä. Myös mahdollisuus mentorointiin koettiin tärkeänä asiana.

Moni nuorista yrittäjistä oli jäsenyydessä enemmän kiinnostunut omaa liiketoimintaa tukevista palveluista kuin järjestön edunvalvontatyöstä. Aktiivisesti järjestötyössä mukana olevat jäsenet taas kaipasivat järjestöltä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja uudenlaisia digitaalisen teknologian mahdollistamia tapoja osallistua vaikuttamistyöhön. Osallistuminen ja omistajuus jäsenyyteen koettiin tärkeinä asioina.

Kehittämistyön toisessa vaiheessa lähdettiin ideoimaan ja kehittämään konseptia digitaalisesta verkostoitumissovelluksesta, joka mahdollistaisi jäsenille helpon tavan verkostoitua koko valtakunnan kattavan yrittäjien jäsenverkoston kanssa. Sovelluksen avulla haluttiin luoda digitaalinen alusta, joka mahdollistaisi jäsenille omien verkostoitumiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisen tavalla, joka ei ole yrittäjän kotipaikkakuntaan sidoksissa kuten esimerkiksi tapahtumat.

Ideaa testattiin mobiilisovelluksen prototyypillä, jonka ominaisuuksiin kuuluivat toisten yrittäjien kontaktointi, osaamisen ja neuvojen jakaminen, asiakkaiden etsintä ja palveluiden ostaminen muilta yrittäjiltä. Prototyypistä saadun palautteen avulla opittiin, että osaamisen ja neuvojen saaminen muilta yrittäjiltä ja mahdollisesti järjestön lakiasiantuntijoilta olivat ominaisuuksia, joilla yrittäjät näkivät eniten arvoa. Sovelluksen käyttöönotossa ratkaisevaa oli, saadaanko sovellukseen mukaan tarpeeksi laaja joukko yrittäjiä. Tässä Suomen Yrittäjien laaja jäsenpohja voisi olla avuksi.

Tulosten hyödyntäminen järjestössä

Kehittämistyön tuloksia hyödynnettiin toimeksiantajan organisaatiossa sekä Nuorten Yrittäjien strategian laatimisessa että verkostoitumisen tueksi tarkoitetun mobiilisovelluksen suunnittelussa.

Kehittämistyön ensimmäisestä vaiheesta saadut tulokset näkyvät Nuorten Yrittäjien strategiassa siten, että tavoitteeksi asetettiin päätöksentekomenetelmien muuttaminen ketterämmiksi ja osallistavammiksi ja vaikuttamistyöhön liittyvän viestinnän muuttaminen selkeämmäksi ja konkreettisemmaksi.

Myös mentorointipalvelujen tarjontaa pyritään laajentamaan. Verkostoitumista tukevan mobiilisovelluksen prototyypillä hankittiin ideasta lisätietoa päätöksenteon tueksi. Päätöstä sovelluksen kehittämisestä ja hankkimisesta tässä muodossa ei kuitenkaan ole tehty.

Opinnäytetyöhön voi tutustua Theseus-tietokannassa.