YAMK-opinnäyte: Naiserityisen päihdetyön kehittäminen päihdekuntoutusyksikössä

Naiserityistä päihdetyötä on tutkittu melko vähän. Kuitenkin naisten rooli päihdemaailmassa voi olla melko raadollinen ja se altistaa muun muassa naisten hyväksikäytölle ja mielenterveysongelmille. Sen vuoksi on tärkeää huomioida naisten erityistarpeet päihdehoidon suunnittelussa ja kehittämisessä.

Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen -YAMK-koulutuksen opiskelija Tiia Heiskasen Opinnäytetyön tavoitteena oli saada päihdekuntoutujanaisten ääntä kuuluviin kartoittamalla, millaisia teemoja päihdekuntoutusyksikössä olevat naiset näkevät tärkeiksi käsitellä kuntoutuksessa ollessaan. Tätä tietoa voidaan hyödyntää yleisesti, kun halutaan lisätä naiserityistä työotetta avo- tai laitospuolella tai vertaistukiryhmissä. Opinnäytetyö on tehty päihdekuntoutusyksikköön, mutta esiin nousseita teemoja voi hyödyntää esimerkiksi mielenterveyspuolella tai naisvankien kanssa tehtävässä työssä.

Tutkimuksen mukaan keskeisiksi teemoiksi naiserityisyyden toteutumisen kannalta nousi äitiys, ikävien kokemusten ja tunteiden käsittely ja naiseus. Näiden tulosten perusteella voidaan luoda ryhmiin ja yksilökeskusteluihin teemoitus, joiden käsittelyn myötä naiset voivat saada lisää työkaluja ylläpitämään päihteettömyyttään. Teemat sinänsä ovat laajoja ja sisältävät monia aiheita. Yhteistä kaikille teemoille oli erilaiset tunteet. Koska tunteet nousivat aiheena niin voimakkaasti esille, niin tutkimuksessa ne nostettiin omaksi käsiteltäväksi teemakseen. Muita tärkeäksi koettuja asioita nousi vertaisuuden tai naistyöntekijän muodossa. Haastattelussa myös todettiin, että naiserityisessä työotteessa tarvitaan myös hyvien asioiden ja voimavarojen käsittelyä vastapainona vaikeiden asioiden käsittelylle. Nämä voimavaraistavat aiheet säilytettiin naiseus teeman alle.

Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat kuntoutuksessa päihdekuntoutusyksikössä, jossa on samaan aikaan hoidossa sekä miehiä että naisia. Haastatteluun osallistuneiden naisten mukaan naiserityinen päihdetyö ei tällä hetkellä toteudu ja työntekijät olivat samaa mieltä. Sinänsä puhtaasti naiserityistä päihdetyötä ei voikaan kyseisessä yksikössä toteuttaa, mutta tavoitteena olikin löytää naisten tärkeäksi kokemia teemoja naisten omiin ryhmiin käsiteltäväksi. Kehittämisen kohteeksi henkilökunnalla nousi teemoihin liittyvä tiedon hankinta (koulutus) työntekijöille, aika toteutukselle, rohkeus puhua kyseisistä teemoista, omien tunteiden käsittely (ammatillisuus) ja motivaatio uusien aiheiden mukaan ottamiseksi ryhmiin.

Haasteena naiserityisen työn toteuttamiselle on aika päihdekuntoutuksessa. Yleensä päihdekuntoutuksessa ollaan kuukausi. Mikäli yksikössä on naisille tarkoitettu ryhmä 1-2 kertaa viikossa, niin jäävätkö aiheet silloin liian pinnallisiksi? Aiheiden työstämistä voi jatkaa myös omaohjaajakeskusteluissa, jolloin asiakkaan voi olla helpompi tuoda vaikeimpia asioita esille. Jatkuvuuden kannalta ihanteellista olisi, jos aiheiden työstö jatkuisi myös avohoidossa laitoskuntoutusjakson jälkeen.

Opinnäytetyöhön haettiin teoriapohjaa aiemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Haasteita aiheutti tutkimustiedon vähyys naiserityiseen työhön liittyen. Vaikka naisten päihdeongelmien kasvu on tiedostettu, niin hoidossa toteutuksena käytetään samaa mallia miehille ja naisille. Näin ollen naiserityinen näkökulma hoidossa jää suppeaksi tai kokonaan pois. Tällä tutkimuksella haluan nostaa naiserityisen työn tärkeyden merkitystä esille. Muuna viitekehyksenä ja teoreettisena lähtökohtana tutkimuksessa toimi empowerment (voimaatuminen), osallisuus ja asiakaslähtöinen kehittäminen.

Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä asiakaslähtöistä bikva-arviointimallia. Bikva-arviointimallia käytettiin tässä tutkimuksessa sovellettuna kolmiportaisena haastattelumenetelmänä asiakkaista työntekijöihin ja lopuksi esimiehiin. Tutkimukseen osallistuneet kuntoutuksessa olevat naiset saivat haastattelussa tuoda vapaasti aiheeseen liittyvät mielipiteensä esille niin kuin he ne ymmärsivät ja näin ollen he saivat vaikuttaa enemmän vastauksiinsa. Haastattelun perusteella nousseet teemat ja kehittämisenkohteet tuotiin työryhmälle ja esimiehille esille ja niiden pohjalta he pystyivät pohtimaan, miten ja millä tavalla palautetta voi hyödyntää.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Tiia Heiskanen
Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen (YAMK)
tiia.heiskanen@a-klinikka.fi