YAMK-opinnäyte: Kokemuksia luontotauon vaikutuksista työhyvinvointiin
Kirsi Haleniuksen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lyhyiden luontotaukojen merkitystä työhyvinvoinnille.
YAMK-opiskelija Kirsi Haleniuksen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää biofiilisen suunnittelun ja lyhyiden luontotaukojen merkitystä työhyvinvoinnille. Opinnäytetyö toteutettiin rakentamalla eräälle terveydenhuoltoalan työpaikalle neljäksi viikoksi pieni biofiilisesti sisustettu luontotila, Luontonurkkaus. Vapaaehtoiset työntekijät saivat käydä Luontonurkkauksessa tauoilla työpäivien aikana. Luontonurkkauksen neljän viikon testijaksosta saadut tulokset olivat myönteisiä; luontotaukojen koettiin parantavan työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Työhyvinvointi on tärkeä aihe ja työn kuormittavuus on nykypäivänä monilla työpaikoilla enemmän henkistä kuin fyysistä. Työelämä on usein hektistä ja työuupumus on aihe, joka nousee uutisoinnissa säännöllisesti esille. Työhyvinvointiin ja työntekijöiden työssä jaksamiseen on tärkeä kiinnittää huomiota, sillä se on sekä työntekijän että työnantajan edun mukaista. Työhyvinvointia on mahdollista parantaa monella tavalla, oiva keino ovat lyhyet tauot ja palautumisen hetket työpäivän lomassa.
Luonnolla tiedetään olevan monia hyvinvointivaikutuksia. Oikeassa luonnossa vietettyjen taukojen ja myös virtuaalisten luontokokemusten on todettu vaikuttavan myönteisesti työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada vastaus kysymykseen, voidaanko luontoaiheisilla tauoilla vaikuttaa työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää myös se, tuoko biofiilisesti suunnitellussa tilassa vietetty aika lisäarvoa tauolle ja palautumiselle verrattuna perinteiseen taukoon esimerkiksi työntekijöiden yhteisessä taukotilassa.
“Heti, kun oven veti kiinni, tuli rauhan tunne ja hengitys tasaantui.”
Luontonurkkausta testasi 24 vapaaehtoista työntekijää. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat vastasivat sähköiseen kyselyyn aina käytyään luontotauolla. Toisessa vaiheessa, neljän viikon testijakson jälkeen, osallistujat vastasivat avoimia kysymyksiä sisältäneeseen kyselylomakkeeseen. Saatuja vastauksia on analysoitu sekä laadullisesti että määrällisesti.
Luontotauot Luontonurkkauksessa olivat lyhyitä, ne kestivät keskimäärin kahdesta kymmeneen minuuttiin. Työntekijät kokivat taukojen parantaneen keskittymiskykyä ja vireystilaa sekä laskeneen stressitasoa. Lisäksi tauot Luontonurkkauksessa koettiin selvästi rauhoittavimmiksi sekä palautumisen ja työstä irtaantumisen kannalta paremmiksi kuin tauot tavanomaisessa työpaikan taukotilassa.
Työhyvinvointiin kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota, sillä hyvinvoiva työntekijä on eduksi työnantajalle ja näin ollen työntekijöiden työhyvinvoinnilla on selkeä taloudellinen merkitys koko yritykselle. Työnantajan lisäksi työntekijöiden hyvinvoinnilla on myös kansanterveydellinen merkitys. Tehty opinnäytetyö osoitti, että Luontonurkkauksen kaltainen luontoaiheinen taukotila olisi yksi melko helposti ja edullisesti toteutettava keino, jolla yritykset voisivat parantaa työntekijöidensä työhyvinvointia.
Lisätietoja:
Kirsi Halenius
Voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla
Terveydenhoitaja (YAMK), Laurea-ammattikorkeakoulu
kirsi.halenius(at)orton.fi