YAMK-opinnäyte: Jätteestä premium-tuotteeksi –Ihonhoidon tehoraaka-aineita teollisuuden sivuvirroista

Nina Hemminki tutki opinnäytetyössään teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuutta kosmetiikka-alalla.

Uutinen20.7.2020

Teollisesti syntyneen jätteen eli sivuvirtojen uudet käyttömahdollisuudet herättävät kiinnostusta. Raaka-aineiden ekologisuus, hyödyt ja turvallisuus kiinnostavat niin kosmetiikka-alan toimijoita kuin kosmetiikan kuluttajiakin. Estenomi YAMK -tutkinnon suorittanut ja Laurea-ammattikorkeakoulun Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -hankkeessa tutkimusavustajana toiminut Nina Hemminki tutki opinnäytetyössään teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuutta kosmetiikka-alalla ja kehitti sivuvirran kautta syntyneen raaka-aineen ympärille ihonhoitotuotteita. Luonnonraaka-aineille on suuri kysyntä ja sivuvirran kautta syntyvä raaka-aine on arvokas lisä kosmetiikkaan.

Kosmetiikan luonnonraaka-aineille on kysyntää

Kosmeettisten raaka-aineiden tarve on lisääntynyt kosmetiikan lisääntyneen kulutuksen myötä ja lisäksi kuluttajien kiinnostus kestävän kehityksen mukaisesti tuotettuun kosmetiikkaan on lisääntynyt. Raaka-aineiden valinnalla, pakkaamisella sekä tuotantoprosesseilla on vaikutuksia ympäristötekijöihin (Fonseca-Santos, Corrêa, Chorilli 2015). Maailman luonnonvarojen ehtyminen herättää runsaasti keskustelua siitä, mitkä raaka-aineet olisivat tulevaisuuden raaka-aineita kosmetiikassa. Teollisuuden sivutuotteiden, elintarvikkeiden ja maatalouden jätteiden kierrätys voisi olla yksi mahdollisuus tuottaa kosmetiikkateollisuudelle kestävän kehityksen mukaisesti tuotettuja raaka-aineita. (Grabenhofer 2019; Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa.) Kestävän kehityksen mukaisilla toimintatavoilla on vaikutuksia myös kuluttajien valintoihin ja kuluttajien käyttäytymisen muutokset ovat johtaneet uusien toimintamallien luomiseen. (Fonseca-Santos ym. 2015).

Laurea-ammattikorkeakoulun Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -selvityshanke nosti esiin eri teollisuuden alojen synnyttämää jätettä eli sivuvirtaa sekä miten niiden prosessointi tulisi parhaiten hyödyksi. Selvityshankkeen tarkoituksena oli selvittää eri teollisuuden alojen sivuvirtana syntyvien jätteiden mahdollista uutta käyttötarkoitusta kosmetiikan raaka-aineina. (Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa.) Kosmetiikkateollisuus voisi erottaa ja hyödyntää arvokkaita uutteita esimerkiksi hedelmien osista, jotka jäävät jätteenä eli sivuvirtana elintarviketeollisuudessa (Dell’Acqua 2017). Työskentely tutkimusavustajana selvityshankkeessa mahdollisti yhteistyön Helsingin yliopiston Levätehdas-projektissa, josta tuli opinnäytetyön toimeksiantaja.

Helsingin yliopiston Levätehdas-projektissa käytettiin kalanjalostusteollisuudesta kasvatusaltaiden vettä mikrolevien kasvatusalustana. Sellaisenaan mikrolevät eivät ole sivuvirtaa, mutta mikrolevien kasvatuksessa Helsingin yliopistolla on hyödynnetty elintarviketeollisuudesta peräisin olevaa kalankasvatusaltaan vettä. Tulevaisuudessa mikrolevät voisivat tarjota entistä innovatiivisempia mahdollisuuksia kehittää tuotteita kosmetiikkamarkkinoille niiden sisältämien hyödyllisten yhdisteiden ansiosta (Tossavainen 2018; Apone, Barbulova, Colucci 2019). Levien kasvunopeus on valtava ja vievät pinta-alaltaan vähemmän tilaa, kuin jonkin muun raaka-aineen kasvattaminen (Kim ym. 2017). Mikrolevien kasvattaminen Helsingin yliopiston fotobioreaktorissa on hyvä esimerkki sivuvirtojen hyödyntämisestä ja jatkojalostamisesta teollisuuden raaka-aineeksi. Yhteistyön tavoitteena oli tutkia mikrolevien hyödyntämistä kosmeettisena raaka-aineena.

Tuotekehityksen kautta kosmetiikkalaboratorioon

Kosmetiikkalaboratoriossa testattiin mikroleviä raaka-aineina sekä valmistettiin testituotteita. Tuotekehitysprosessia toteutettiin konstruktiivisen lähestymistavan keinoin monipuolisesti. Opinnäytetyön tuloksena saatiin hyödynnettävää tietoa mikrolevien osuudesta kosmeettisena raaka-aineena sekä innovoitiin ideoita toimeksiantajan toimittamien raaka-ainenäytteiden käytöstä. Tuotekehitysprosessin valmiina tuotoksina syntyi erilaisia ihovoiteita, jotka sisälsivät mikroleviä. Testattavina olleiden mikrolevien monityydyttymättömät rasvahapot ja antioksidanttiset ominaisuudet ovat tärkeitä ominaisuuksia kosmetiikassa. Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan todeta sivuvirrasta tai sivuvirran kautta tuotettujen raaka-aineiden toimivan kosmeettisina raaka-aineina ja voisivat vastata yritysten luonnon raaka-aineiden tarpeeseen sekä vastaisivat kuluttajien toiveeseen ekologisemmasta ja ympäristöystävällisemmästä kosmetiikasta.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.