YAMK-opinnäyte: Asiakkaiden kokemukset omavalmentajan yksilöohjauk-seen osallistumisesta olivat merkityksellisiä

Opinnäytetyössäni tutkin asiakkaiden kokemuksia omavalmentajan yksilöohjaukseen osallistumisesta Hämeenlinnan seudun työllisyyden kuntakokeilussa. Erityisesti olin kiinnostunut siitä, onko yksilöohjaukseen osallistumisella merkitystä asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta. Lisäksi tahdoin kuulla asiakkaiden näkemyksiä siitä, miten yksilöohjaus oli tukenut asiakkaiden kohdalla itsemääräämisen teoriassa esitettyjen psykologisten perustarpeiden toteutumista ja millä tavoin yksilöohjausta voitaisiin kehittää edelleen. 

Tulosten mukaan omavalmentajan yksilöohjaus tukee merkittävästi asiakkaiden hyvinvointia ja psykologisten perustarpeiden vahvistumista. Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä niin paikallisesti kuin yhteiskunnallisestikin työllisyydenhoidon toteuttamisessa, arvioinnissa, kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Merkittävimmät tulokset 

Opinnäytetyöhön osallistujat kertoivat yhteneväisesti työttömyyden tuomista lähtökohdista elämässään. He kertoivat kyvykkyyden kokemuksen ja henkisen toimintakyvyn haasteista, sosiaalisen liittymisen vahvasta tarpeesta ja sosiaalisten suhteiden osittaisesta vähenemisestä. Lisäksi he olivat kokeneet autonomian osittaista kapenemista sekä voimakasta yksinäisyyttä työnhakuprosessissa. Huomion arvoista oli, että kyvykkyyden kokemuksen kerrottiin alkavan heikentyä jo lyhyenkin työttömyysjakson aikana.  

Tulosten mukaan omavalmentajan yksilöohjaukseen osallistumisella nähtiin olevan useita asiakkaan hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Osallistujat kertoivat vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkityksellisyydestä sekä kyvykkyyden kokemuksen ja henkisen sekä sosiaalisen toimintakyvyn vahvistumisesta. Hyväksi koettiin myös yksilöllisyyden ja autonomian kunnioittaminen. Yksi merkittävä ja helpotusta tuova asia oli osallistujien aiemmin työnhakuprosessissa koetun yksinäisyyden vaihtuminen aitoon yhteistyöhön yksilöohjauksen myötä. Henkisen vahvistumisen rinnalla yhtä tärkeänä hyvinvointia lisäävänä tekijänä nähtiin konkreettinen apu ja asiantuntijuus. 

Kehittämisehdotukset liittyivät palvelun struktuuriin, sisältöön, kestoon, markkinointiin sekä konkretian lisäämiseen oikean henkilön ja työpaikan yhdistämiseksi. Yksilöohjaukselta toivottiin erityisesti ratkaisukeskeisten kysymysten käyttämistä, selkeämpää tavoitteiden kirjaamista, intensiivisempää tunteiden läpikäymistä, ymmärrettävyyden lisäämistä omavalmentajuuden suhteen sekä yksilöohjauksen pidempää kestoa. Lisäksi yksittäiseksi konkreettiseksi työkaluksi asiakkaan itsetuntoa vahvistamaan ehdotettiin voimauttavaa valokuvausta.  

Pääsääntöisesti opinnäytetyöhön osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä Hämeenlinnan seudun omavalmentajan yksilöohjaukseen. Kyselyssä palvelu sai yleisarvosanaksi keskiarvon 3,8. Alle 30-vuotiaiden ikäryhmä arvioi pääsääntöisesti kaikki väittämät muita ryhmiä korkeammin arvosanoin, lukuun ottamatta kokemusta omasta aktiivisuudesta ohjaus-prosessin aikana. Yli 12 kuukautta työttömänä olleiden ryhmä arvioi pääsääntöisesti väittämät muita alemmin arvosanoin. Kuitenkin tämä ryhmä oli motivoitunein ohjauksessa tapahtuneeseen työskentelyyn sekä koki pystyvyyden ja osaavuuden vahvistuneen yksilöohjauksessa. Yksittäisten väittämien osalta huomio kiinnittyi väittämään ”Ohjaus on parantanut mahdollisuuksiani työllistyä tai hakeutua koulutukseen”, joka sai matalan arvosanan (ka 3,3) muihin väittämien keskiarvoihin verrattuna. 

Johtopäätökset ja jatkokehittäminen

Osallistujat kertoivat saaneensa yksilöohjauksen myötä intoa, buustia, motivaatiota, varmuutta ja itseluottamusta. Mainitut työttömyyden tuomat lähtökohdat helpottuivat yksilöohjaukseen osallistumisen myötä, joten yksilöohjauksen voidaan nähdä olevan onnistunut palvelumuoto työllisyyden hoidossa. Asiakkaan hyvinvointia ja psykologisten perustarpeiden vahvistumista tukeva palvelu on ensiarvoisen tärkeä työllisyyden edistämiseksi. Kyvykkyyden kokeminen sekä luottamus omiin sosiaalisiin taitoihin ovat olennaisia asioita niin työn saannin kuin työssä jaksamisen ja työhön sitoutumisenkin suhteen. Näin ollen omavalmennuksen yksilöohjaukseen perustuva työmuoto tukee niin asiakasta kuin työyhteisöjä ja yhteiskuntaa laajemminkin.  

Alle 30-vuotiaiden tyytyväisyys palvelua kohtaan saattaa selittyä tämän ikäryhmän suuremmalla tuen tarpeella omien vahvuuksien tunnistamiseen, oman aktiivisuuden kehittymiseen ja tulevaisuudensuunnitelmiin liittyen. Yli 12 kuukautta työttömänä olleiden palvelulle antamat heikommat arvosanat saattavat kertoa laajemmasta haasteesta pitkäaikais-työttömien hyvinvoinnin, työllistymisen ja vaikuttavien interventioiden osalta. Kyselyssä esiin tullut matala keskiarvo liittyen yksilöohjauksen vaikutuksiin työllistymis- tai kouluttautumismahdollisuuksien paranemisesta on merkittävä tulos, jos sitä vertaa TE-palvelustrategian ja Työllisyyden kuntakokeilun tavoitteeseen työllistymisen vaikuttavammasta edistämisestä. 

Omavalmentajat Hämeenlinnan seudun työllisyyden kuntakokeilussa ovat ammattitaitoisia erityisesti kohtaamisessa ja konkreettisen avun tarjoamisessa. Yksinäisyyden muuttuminen yhteistyöhön työnhakuprosessin hoidossa on ollut merkityksellinen hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Tänä vuonna 2022 voimaan tuleva Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tuo toivon mukaan helpotusta toivotulle struktuurin kehittymiselle. Tärkeää on kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että mallin käyttöönoton rinnalla myös tuloksissa esiin tulleet hyvinvointia lisäävät tekijät voidaan edelleen turvata.  

Kehittämisehdotuksena esitän haastatteluissa esiin tulleiden ajatusten pohjalta työnohjauksellisen tuen kokonaisuutta, jossa keskitytään intensiivisemmin tuntemusten läpikäymiseen koko prosessin ajan ja konkreettiseen tukeen työ- tai opiskelupaikan saamisen jälkeisenä aikana. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa ja hyödyntää palvelun toteuttamisessa, arvioinnissa, kehittämisessä, työllisyydenhoidon päätöksenteossa sekä jatkotutkimusaiheiden vertailevana materiaalina. 

Opinnäytetyön toteuttaminen

Toteutin opinnäytetyön syyskuun 2021 – helmikuun 2022 välisenä aikana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Kysely lähetettiin 112 henkilölle. Kyselyyn vastasi 30 henkilöä, joista viisi (5) henkilöä ilmoittautui haastatteluun.  Sovelsin opinnäytetyössä arviointitutkimuksen periaatteita sekä monimenetelmäistä tutkimustapaa, jossa läsnä olivat sekä määrällinen että laadullinen tutkimusote. Hyödynsin määrällisen aineiston keräämiseen kyselylomaketta ja laadullisen aineiston koostin teemahaastatteluiden ja kyselylomakkeella olevien avointen kysymysten kautta. Kyselylomakkeen asteikkoväittämien osalta tein analyysia keskiarvojen ja vaihteluvälien vertailulla. Laadullisen aineiston analyysiin käytin kyselylomakkeen avointen kysymysten osalta luokittelua ja teemahaastattelujen osalta teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Painotus analyysivaiheessa oli laadullisen aineiston tarkastelussa.  

Opinnäytetyö: Asiakkaiden kokemuksia Omavalmentajan yksilöohjaukseen osallistumisesta Hämeenlinnan seudun työllisyyden kuntakokeilussa (Theseus-palvelu)

Lisätietoja: 

Kirsi Jokinen
Sosionomi YAMK, Voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla / Laurean ammattikorkeakoulu 
puh. +358 50 368 6000