YAMK-opinnäytetyö: Miten itsemääräämisoikeus näkyy asumisyksikössä asuvien kehitysvammaisten aikuisten arjessa?

YAMK-opiskelija Paula Kiskolan opinnäytetyössä selvitettiin, miten asumisyksikössä asuvat keski-ikää lähestyvät kehitysvammaiset aikuiset viettävät arkeaan. Tuloksien mukaan asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen näkyi pienissä arjen asioissa.

 

Vasta valmistuneessa ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin, miten asumisyksikössä asuvat keski-ikää lähestyvät kehitysvammaiset aikuiset viettävät arkeaan. Tutkimuksen kohteena olleen asumisyksikön asukkailla oli arjen vietossaan monia tapoja. Yhteistä näille tavoille oli ajanvietto asumisyksikön sisätiloissa. Tuloksia tarkasteltaessa voitiin todeta, että asukkaiden arki koostui pääsääntöisesti tutuista, toistuvista ja rutiineiksi muodostuneista elementeistä, jotka he itse olivat valinneet. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen näkyi juuri näissä pienissä arjen asioissa.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää pohdittaessa, miten kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden toteutumista voidaan tukea niissäkin asioissa, missä he itse vaikuttivat olevan valmiita antamaan päätäntävaltaa muualle: ohjaajille, lähi-ihmisille tai vaikkapa asumisyksikön muille asukkaille.

Asumisyksikössä asuva, työssäkäyvä aikuinen kehitysvammainen ihminen tarvitsee arkisissa asioissaan ja myös virkistyksessä usein toisen ihmisen tukea. Itsemääräämisoikeus, arjen sisältöjen suunnittelu ja toteutus sekä avun tarve päätöstenteossa kietoutuvat toisiinsa asukkaiden elämässä. Kullakin asukkaalla painottuu avuntarve eri tavoin. Itsemääräämisoikeuden kunnioitus ei saisi johtaa siihen, että ei uskalleta kysyä, ehdottaa tai kyseenalaistaa asumisyksikön asukkaan toimintatapoja.

Asumisyksikkö on siellä asuvalle kehitysvammaiselle ihmiselle koti. Opinnäytetyötä tehdessä esille nousi kodin käsite. Haastateltavat kertoivat, että yksikkö missä he asuvat on ”koti”, samalla kun he viittasivat omiin yksityisiin tiloihinsa ”kämppänä” tai ”huoneena”. Mikä on samassa yksikössä, omassa yksityisessä asunnossaan, asuvien ihmisten suhde toisiinsa? Ovatko he asuinkumppaneita, jos ”koti” tarkoittaa koko asumisyksikköä? Vai ovatko he kimppakämppäläisiä vai naapureita, tuttavia vai peräti ystäviä?

Opinnäytetyö toteutettiin asumisyksikössä, missä päätökset osallistumisesta eri tapahtumiin tehdään asukkaiden viikoittaisessa asukaskokouksessa. Opinnäytetyöhön liittyvissä haastatteluissa kyseinen kokous ei saanut juurikaan mainintoja, vaikka se on asumisyksikön tärkeä päättävä elin. Onko asukkaille varmasti selvää, mikä asukaskokouksen perimmäinen tarkoitus on?

Opinnäytetyö toteutettiin suuren toimijan isossa kaupungissa sijaitsevan asumisyksikön asukkaita havainnoimalla ja haastattelemalla toukokuussa 2018. Saatua materiaalia käsiteltiin sen hetkisenä totuutena, eikä vertailevaa materiaalia esimerkiksi ohjaajia haastattelemalla hankittu.


Lisätietoja: 

Paula Kiskola
opinnäytetyön tekijä
Sosiaalialan käytänteiden asiakaslähtöinen kehittäminen (YAMK)
+358 44 562 5202
paula.kiskola@gmail.com

 

"