Laurea ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Uutinen 7.9.2018

Laurean yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus -raportti vuodelta 2017 on julkaistu. Raportti tarkastelee Laurea 2020 -strategian toteutumista ja korkeakoulun vahvistuvaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Raportti on luettavissa painettuna ja sähköisenä versiona sekä suomeksi että englanniksi.

Korkeakoulutus ja vaikuttavuus

Korkeakoulutuksella on tärkeä rooli tietoon ja osaamiseen perustuvan yhteiskunnan tukipilarina. Korkeakoulut vastaavat uuden tiedon tuottamisesta ja sen soveltamisesta, uusien osaajien kouluttamisesta sekä yhteistyöstä eri toimijoiden ja tahojen kanssa. Korkeakoulutuksen vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnan eri sektorien kanssa että kansainvälisessä yhteistyössä.

Vuorovaikutus on tärkeä tekijä vaikuttavuuden syntymisessä.

Laurea-ammattikorkeakoulu on vuorovaikutuksessa sekä omalla toiminta-alueellaan että kansainvälisesti, jotta laurealaiset opiskelijat voivat kehittää tulevaisuuden yhteiskunnan hyvinvointia, kilpailukykyä ja omaa tulevaisuuttaan. Kansainvälisellä yhteistyöllä on suuri merkitys myös esimerkiksi uusien innovaatioiden tuomisessa Suomeen.

Eri korkeakoulut ovat lähestyneet vaikuttavuutta ja sen dokumentointia tavoilla, jotka vaihtelevat valmistuneiden opiskelijoiden määrästä yritysasiakkaiden tyytyväisyyteen. Meillä Laurea-ammattikorkeakoulussa toimintamme on aina perustunut tiiviiseen, tasavertaiseen yhteistyöhön opiskelijoiden, yhteistyökumppanien ja henkilöstön kesken. Yhteistyö on parhaimmillaan tuottanut pysyviä vaikutuksia osapuolten hyvinvointiin tai kilpailukykyyn. Uskomme vaikuttavuuden syntyvän parhaiten eri osapuolten yhteistyön kautta.

Edellisen vuoden tapaan tässä raportissa esitellään Laurean vaikuttavuutta vuonna 2017 jaoteltuna Laurea 2020 -strategisiin teemoihin. Jokaisen luvun alussa on myös kuvattu kyseisen strategian teemaa sekä tärkeimpiä vaikuttavuuteen liittyviä toimenpiteitä Laureassa vuoden 2017 aikana.

Mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan?

Vaikuttavuus on keskeisessä osassa koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan mittaamisessa. Silti yksimielisyyttä siitä, mitä ”vaikuttavuus” oikeastaan on, ei ole löydetty. Ehkä selkein tapa jäsentää erilaisia vaikutuksia pohjautuu ns. IOOI-malliin. Mallin kirjaimet tulevat sanoista Input, Output, Outcome, Impact, joista Sitra käyttää suomennosta panos, tuotos, vaikutus ja vaikuttavuus.

I Vaikuttavuudessa tärkeässä roolissa ovat toiminnan panokset, eli sen resursointi. Korkeakoulutoiminnassa tällaisia ovat mm. opinnot aloittaneiden opiskelijoiden määrä, saatu TKI-rahoitus ja alueen organisaatioiden kanssa sovittujen toimeksiantojen määrä.

O Seuraava askel ovat toiminnan tuotokset, esimerkiksi montako opiskelijaa on valmistunut, montako julkaisua hanke on tuottanut tai montako tuntia on käytetty yhteiskehittämiseen. Näiden mittaaminen on monen korkeakoulun agendalla korkealla – osaksi johtuen rahoitusmallin ohjaavasta vaikutuksesta.

O Vaikutuksilla tarkoitetaan sellaisia konkreettisia muutoksia, jotka ovat tapahtuneet panosten ja tuotosten seurauksena. Tällaisia voivat olla esimerkiksi opiskelijan ammattitaito, joka on syntynyt opintojen aikana, TKI-toiminnassa syntynyt uusi hoitokäytäntö tai yhteistyökumppanin opiskelijaprojektin seurauksena syntynyt turvallisuusosaaminen.

I Ketjun viimeisenä vaiheena on vaikuttavuus, eli pitkän aikavälin pysyvä muutos kumppanin tai alueen hyvinvoinnissa tai kilpailukyvyssä. Ammattitaito johtaa opiskelijan hyvinvointiin ja toimeentuloon. Uusi hoitokäytäntö kohentaa potilaan terveydentilaa. Uudella osaamisella kumppani pystyy varmistamaan toimintansa turvallisuuden. Näillä kaikilla on myös hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kerrannaisvaikutuksia. Pitkän aikavälin muutokset ovat yleensä kaikkein kiinnostavimpia tuloksia, mutta samalla myös kaikkein vaikeimpia mitata.

Lue lisää: Laurean yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus -raportti

Lisätietoja: