Turvallisuuskomitean pääsihteeri: ”Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on ’hybridivarautumista’”

Tämän vuoden opintopäivien kantavaksi teemaksi on valittu “varautumisesta valmiuteen”. Opintopäivien tarkoituksena on käydä läpi suomalaisen yhteiskunnan ja sen keskeisten toimijoiden varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyviä perusteita. Tavoitteena on luoda yleiskuva siitä, kuinka monialaista ja poikkihallinnollista eri toimijoiden varautuminen sekä valmiussuunnittelu ovat lähtien keskushallintotasolta ja päättyen varsinaiseen kenttätoimintaan.

Viime aikoina turvallisuuspoliittisen keskustelun kestoaiheena on ollut hybridiuhat. Aiheeseen liittyen Laurea koordinoi merkittävää EU-HYBNET -hanketta, joka keskittyy juuri hybridiuhkiin varautumiseen ja niiden torjuntaan sekä alan eurooppalaisen verkoston kehittämiseen ja rakentamiseen.

Varautuminen perustuu monialaiseen yhteistyöhön

Hybridiuhkiin paneudutaan myös Laurean ja Suomen Ensihoidon Kenttäjohtajat ry järjestämillä Suuronnettomuuspäivillä. Tapahtuman yhtenä pääpuhujana kuultava, Suomen Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen toteaa, että kohusta huolimatta ilmiönä hybridiuhat eivät ole uusia.

- Käytännössä hybridiuhalla tarkoitetaan monenlaisten uhkien yhtenäisvaikutusta. Vaikka sanana hybridiuhka onkin uusi, on monialainen varautuminen ollut suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden perustana jo pitkään.

Suunnitelmallisessa hybridioperaatiossa vastustajan keinovalikoima on laaja ja säädeltävissä. Toimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksi informaatiovaikuttamista, kyberhyökkäyksiä tai suoraa vaikuttamista, kuten rajaloukkauksia. Valtonen kertoo, että kokonaisturvallisuuden kannalta etenkin kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat järjestelmälliset hyökkäykset voisivat muodostaa merkittävän uhkan.

- Uhan ei tarvitse olla yksinään suuri, mutta moniin toimintoihin samanaikaisesti kohdistuva vaikuttaminen voi luoda merkittäviä ongelmia yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille.

Opintopäivien kohderyhminä ovat hätäkeskuksen, pelastustoimen, poliisin ja sosiaali- ja terveydenhuollon varautumiseen ja valmiussuunnitteluun osallistuvat henkilöt sekä eri toimijoiden suuronnettomuustoimintaan osallistuva henkilöstö. Valtonen kertookin eri toimijoiden yhteistyön olevan hybridiuhkien torjunnan keskiössä.

- Varautuminen hybridiuhkiinkin perustuu monialaiseen yhteistyöhön. Suomella on kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin nojautuen hyvät valmiudet tunnistaa hybridivaikuttamista ja -uhkia.

Edellisen kerran Valtakunnalliset suuronnettomuuspäivät järjestettiin vuonna 2018 ja tuolloin opintopäivien teemana oli radikalisoituminen ja terrorismi sekä case Turku. Tuolloin opintopäiville osallistui yhteensä lähes 150 henkilöä. Halukkaita osallistujia olisi ollut enemmänkin, mutta tilarajoitteiden vuoksi opintopäiville ei pystytty ottamaan enempää osallistujia.

Varmista siis paikkasi heti. Ilmoittautuminen vuoden 2020 Suuronnettomuuspäiville on nyt käynnissä.