Projektit valmentavat opiskelijoita jatkuvaan oppimiseen

Työmarkkinakelpoisuuden säilyttäminen on tärkeää läpi työuran, koska työtehtävät ja niiden vaatimukset muuttuvat nopeasti. Tulevaisuudessa moni työllistää itsensä myös pätkäluonteisissa töissä erilaisissa verkostoissa ja yhteistyökuvioissa. Jatkuvan oppimisen tärkeys iskostuu opiskelijoihin työelämäprojekteissa jo opintojen aikana.

Tutkinnon suorittaminen on alkusoitto menestyksekkäälle työuralle. Se kertoo päämäärätietoisesta itsensä kehittämisestä ja kyvystä tavoitteelliseen toimintaan. Jokaisen vastuulla on kuitenkin uudistaa osaamistaan jatkuvasti niin, että siitä on joku valmis maksamaan.

Mitä jos kuvittelisit olevasi yhden hengen yritys?

”Peruskoulutus ei luonnollisestikaan enää riitä, joten myös perustutkintoa opiskeleville täytyy tehdä selväksi, että oppiminen jatkuu tutkinnon suorittamisen jälkeenkin”, Ari Kaperi korostaa kirjassa ”Jatkuva oppiminen – työelämän tärkein taito”. Kaperi on Nordea konsernin luotonannosta vastaava johtaja ja Suomen maajohtaja. Kirjan ovat kirjoittaneet Aalto EE:n neuvonantaja Tarja Kallonen ja liiketalouden lehtori Annemari Kuhmonen Laureasta.

Kaperi ehdottaa, että jokainen kuvittelisi olevansa kuin yhden hengen yritys. Yritys menee helposti konkurssiin, jos se ei jatkuvasti kehitä toimintaansa ja pidä tuotteitaan ja palvelujaan kilpailukykyisinä. Vastaavasti työntekijän työmarkkina-arvo laskee nopeasti, jos tämä tekee asiat vuodesta toiseen samalla tavalla. 

Kaperin kanssa samoilla linjoilla ovat kirjaan haastatellut OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta. Ritakallio kehottaa jokaista arvostamaan oppimista ja pitämään työmarkkina-arvostaan huolta - ei ainoastaan yritystä vaan myös itseään varten: ”Oppiminen ei lopu siihen, kun saa tutkintotodistuksen.” Niemisvirta haluaa työntekijöiden markkina-arvon olevan niin korkea, että he saavat töitä kilpailijoiltakin.

Oman oppimispolun muotoilu lisää merkityksellisyyden kokemusta

Laurean Hyvinkään kampuksella projektijohtamista Peer-to-Peer (P2P) -oppimisympäristössä opiskelleille Annamaija Anttilalle ja Piia Rantaselle jatkuva oppiminen on arkipäivää ja sen merkitys kirkastui työelämäprojektien ja opinnäytetyön aikana. Työelämäprojektit kehittivät Anttilan ja Rantasen mukaan etenkin tiimityö- ja kommunikaatiotaitoja, itsensä johtamisen ja aktiivisen oppimisen taitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä itseohjautuvuutta – kaikki tärkeitä työelämässä. 

- Jatkuva oppiminen on tärkeää ihan vain senkin vuoksi, että pärjää jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Samalla se on kuitenkin myös yksi asia, jonka ansiosta ihminen kokee merkityksellisyyttä, Rantanen kuvailee.
- Itsensä kehittäminen ja siihen liittyvät onnistumisen tunteet ovat erittäin palkitsevia. Kun tuntee pärjäävänsä työssä ja oppivansa uusia asioita, vaikuttaa se myös yleiseen työhyvinvointiin.

Anttila ja Rantanen ehtivät olla monessa mukana opintojen aikana: He muun muassa kehittivät pehmeiden taitojen osaamismerkkejä peliteollisuudelle, toimivat business coacheina VR-pelikehitysprojektissa, kirjoittivat työelämätaito-oppaan ja kehittivät lautapelin prototyypin. Kuhmosta melkein hengästyttää, kun hän muistelee, miten innokkaasti Anttila ja Rantanen muotoilivat omannäköisiä oppimispolkuja ja haastoivat itsensä oppimaan koko ajan uutta. Ohjaajana Kuhmosen tehtäväksi jäi mahdollistaa jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittyminen vaikkapa suosittelemalla Helsingin yliopiston ja Reaktorin Elements of AI -kurssin suorittamista.

Opinnäytetyö tietokirjan taustatutkimuksena

Opinnäytetyössään ”Robotti digityön pomona – tekoäly ja robotiikka johtamisen apuna finanssialan työn murroksessa” Anttila ja Rantanen heittäytyivät itselleen täysin vieraalle finanssialalle ja selvittivät digiajan johtajan ihanneprofiilin. Kallonen tilasi työn taustatutkimukseksi Jatkuva oppiminen -kirjaan. Anttila ja Rantanen kokivat toimeksiannon motivoivaksi mahdollisuudeksi hyödyntää opinnoissa hankittua osaamista. Kallosen tiiviin työelämäohjauksen ansiosta he verkostoituivat lukuisten finanssialan huippuasiantuntijoiden kanssa.

Digitalisaatioon perehtyminen vei alanvaihtaja Anttilan mennessään. Opinnot sytyttivät kipinän digitaalisten palvelujen ja asiakaskokemuksen kehittämiseen ja hän suuntaa valmistumisen jälkeen kohti uutta uraa IT-alalle.

- Palvelujen digitalisoiminen on tällaiselle applikaatio-fanille kiehtova maailma. Vaikka taustalla olisi kuinka monimutkaisia prosesseja, niin miten tuoda asiakkaalle tai palvelun käyttäjälle esiin vain oleellisin, mutta riittävä informaatio kuhunkin tarpeeseen, Anttila pohtii.

Projektit ovat win-win -tilanne opiskelijoille ja yrityksille

Kallonen ja Kuhmonen tekivät tiivistä yhteistyötä yli viiden vuoden ajan osaamisen kehittämisprojekteissa Finanssiakatemiassa, joka on yritysten ja oppilaitosten yhteistyöverkosto. Kallosen tilauksesta ja Kuhmosen ohjauksessa liiketalouden opiskelijat uudistivat Finanssialan perusteet -oppiaineiston, tekivät selvityksen tulevaisuuden finanssialasta, tuottivat sisältöjä sosiaaliseen mediaan alan työnantajakuvan kehittämiseksi ja selvittivät, mitä yritykset, oppilaitokset ja nuoret odottavat yhteistyöltä sekä minkälaista osaamista halutaan tulevaisuudessa vahvistaa.

- Opiskelijoiden työelämäprojekteilla on iso merkitys myös työelämässä oleville. Opiskelijoilla on mahdollisuus katsoa ennakkoluulottomasti annettuja projekteja. Näin pystytään luomaan uutta, Kallonen muistuttaa.

- Opiskelijoiden ja työssä olevien vuorovaikutus antaa myös mahdollisuuden kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja ja ajatusmalleja. Jo pelkästään se, että työssä olevat huomaavat markkinoilla olevan uutta osaavaa työvoimaa, piristää työssä olevaa henkilöstöä ajattelemaan omaa asemaansa tulevassa työmarkkinatilanteessa, Kallonen jatkaa. 

Parhaimmillaan työelämäprojektit vahvistavat sekä opiskelijoiden että ohjaajien ja työelämäedustajien kyvykkyyttä jatkuvaan oppimiseen, kun kokemus ja halu jakaa osaamista sekä uudet ideat ja tavat yhdistyvät työn iloksi, imuksi ja tuloksellisuudeksi.

Lisätietoja: