Siirry sisältöön

Eettinen perusta sote-ammattiryhmiä yhdistäväksi tekijäksi

Laurean YAMK-opiskelijat kehittivät uusia pedagogisia malleja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteiseen koulutukseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikuntakohtainen osaaminen ei enää riitä asiakkaiden ja potilaiden auttamisessa. Nykyiset tutkintoon johtavat koulutukset korostavat ammattien erityisosaamista ja ne myötäilevät  sosiaali- ja terveydenhuollon joskus melko tiukkojakin sektorijakoja. Tämä ei palvele asiakkaita.

”Nyt tarvitaan sote-ammattilaisten vahvaa yhteistyötä ja osaamisen yhdistämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat eri ammattikuntien ja myös niiden johtamisen rajat olleet perinteisesti vahvoja ja nyt onkin tärkeää löytää ammatteja yhdistäviä tekijöitä. Sellainen tekijä voisi havaintojemme mukaan olla työskentelyn vahva eettinen perusta”, toteaa COPE-hankkeen vetäjä tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) hankkeen päätösseminaarissa 9.5.2019 Helsingissä.

Tarvitaan ammattiryhmien yhteistä koulutusta

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteja yhdistää vastuu asiakkaan hyvinvoinnista. Asiantuntijan tulee tarkastella eettisiä kysymyksiä laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta, kuten esimerkiksi sosiaalisten oikeuksien tai kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta.  Tähän tarvitaan ammattiryhmien yhteistyötä ja sen tueksi yhteistä ja organisaatiorajat ylittävää koulutusta niin työntekijä- kuin johtajatasoillekin.

Keskimäen mukaan ammattiryhmien yhteistä koulutusta näyttäisi olevan hyvin haastavaa järjestää. Siihen suuntaan olisi nyt kuitenkin hänen mukaansa edettävä ripeästi sekä työpaikoilla että alan opetusta antavissa oppilaitoksissa. 

Johtajien koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota arvojohtamiseen ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen työyhteisöissä, sekä eri ammattiryhmien tasapuoliseen ja professiorajat ylittävään johtamisosaamiseen. Johtajilta odotetaan, että he soveltavat oikeudenmukaisia menettelytapoja ja luovat eettistä toimintakulttuuria.

Laureassa kehitettiin pedagogisia malleja ammattiryhmien yhteiseen koulutukseen

Laurean osahankkeessa kehitettiin pedagogisia malleja, joissa tunnistettiin ja kehitettiin sote-ammattilaisten yhteistä osaamista. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat opiskelivat eettistä osaamista ja asiakaslähtöistä ohjausta opintojaksoilla, joissa pyrittiin yhdistämään teoriatietoa käytännöllisten taitojen harjoitteluun.  ”Vaikka asiakaslähtöisyyttä ja ammattietiikkaa pidetään itsestään selvyytenä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa, ammattilaisilla on niissä merkittäviä puutteita. Tämän vuoksi pidimme tärkeänä pedagogiikan kehittämistä näillä osaamisalueilla”, kertoo Laurean osahankkeen vetäjä yliopettaja Soile Juujärvi.

Eettisen osaamisen opintojaksossa yhdistetään lähi- ja verkko-opetusta. Siinä opiskelijat ratkovat työssään tai harjoittelussaan kohtaamia eettisiä ongelmia pienryhmissä keskustellen ja soveltaen niihin etiikan teorioita ja ammattieettisiä ohjeita. ”Keskustelu ja jopa väittely eettisistä ongelmista innostaa opiskelijoita ja laittaa ajattelun liikkeelle”, kertoo Juujärvi.

Asiakaslähtöisen ohjauksen opintojaksolla opiskeltiin tunneyhteyden rakentamisen ja motivoivan ohjauksen taitoja simulaatiopedagogiikan ja videotyöskentelyn avulla. Opiskelijat oppivat myös arvioimaan omien taitojensa kehittymistä. Myös ammattilaisten arvoihin ja asenteisiin kiinnitettiin huomiota. Esimerkiksi elintapaohjauksessa tärkeää on luottamus asiakkaan omiin voimavaroihin ja työskentelyn tavoitteiden rakentaminen hänen lähtökohdistaan käsiin. 

Kummatkin opintojaksot ovat laajuudeltaan viisi opintopistettä ja soveltuvat myös alempien ammattikorkeakoulututkintojen opetukseen. ”Asiakaslähtöinen työskentely perustuu näihin osaamisiin, jonka vuoksi niiden oppimiseen tulisi panostaa jo tulevien ammattilaisten koulutuksen alkuvaiheessa”, toteaa Juujärvi.

Muutos tapahtuu toimintatapoja oikeasti muuttamalla

Koulutuksessa saadut opit ovat valitettavasti monesti ristiriidassa työpaikkojen toimintatapojen kanssa. Työpaikoilla tarvitaan toimintatapojen uudistamista ja kehittämistä sekä työntekijöiden osaamista arvostavaa johtajuutta. 

Monilla alueilla on jo siirrytty maakunnan kokoisiin kuntayhtymiin, mikä luo ja on luonut mahdollisuuksia uudenlaisiin toimintatapoihin. Mutta edelleen toimintamallien tulee kehittyä niin, että asiakkaan palveluprosessi helpottuu ja asiantuntijat tekevät enemmän yhteistyötä asiakkaan ongelman ratkaisemiseksi.

Myös usealla eri paikkakunnalla toimiva kuntayhtymä, hajautettu organisaatiomalli,  edellyttää uudenlaista osaamista ja uusia viestinnän sekä vuorovaikutuksen taitoja  niin työntekijöiltä kuin johtajiltakin.

COPE-hanke (Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa) on tutkinut kolme vuoden ajan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla on tapahtumassa työn sisällössä, sähköisissä palveluissa ja monikulttuurisuuden haasteissa sekä valtionohjauksessa ja eri ministeriöiden välisessä yhteistyössä. Näiden vaikutuksia on arvioitu erityisesti suhteessa elinikäiseen oppimiseen ja johtamiseen. 

COPE-hanke on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke vuosina 2016 – 2019. Mukana ovat Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu ja THL.

Lue lisää:
Hankkeen keskeiset suositukset on koottu Päätöksen tueksi –julkaisuksi:  Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa.

Hankkeen toteutukseen voi tutustua www.stncope.fi.

Lisätietoja:
Soile Juujärvi
yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu
Laurean osahankkeen vetäjä
etunimi.sukunimi@laurea.fi
puh. 09 8868 7539

Ilmo Keskimäki
tutkimusprofessori, THL
COPE-hankkeen tutkimuskonsortion johtaja
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 524 7256